ADHD-viikon ajankohtaiseen teemaan liittyen haastattelimme ADHD-vaikuttaja Karita Viitasta. Karita tunnetaan useista medioista erityisesti ADHD-sisällöntuottajana. Karitan löytää Instagrammista ja TikTokista adhdkarita käyttäjänimellä. Adhdkaritan somesisällöt kiinnostavat paljon ja seuraajia onkin jo lähes 40000.
Karita kertoo syksyihmisenä nauttivansa kynttilöistä, lämpimistä vilteistä ja villapaidoista sekä sohvan nurkassa kirjojen lukemisesta. Tämän syksyn kirjasuosituksia kysyttäessä Karita kertoi lukevansa mielellään syksyisin trillereitä ja dekkareita, mutta myös ihania, lempeitä ja lämpimiä hyvänmielen kirjoja.
Trillereistä Karita suosittelee luettavaksi “That´s not my name” -kirjaa. Yksi lempikirja on “Talo Taivaansinisellä Merellä” ja tätä hän suosittelee aina kaikille. Tällä hetkellä Karitalla on luettavanaan “Somewhere Beyond The Sea”.
Karitan arkeen kuuluu somevaikuttajan töiden lisäksi muut osa-aikaiset työtehtävät ja vapaa-ajan viettäminen puolison ja ystävien sekä perheen kanssa.
Miten innostuit tekemään somesisältöä juuri ADHD:sta?
Kun TikTok teki isommin tuloaan Suomeen koronan jyllätessä, huomasin, että etenkin jenkkien puolella löytyi paljon adhd-aiheista sisältöä, mutten törmännyt yhteenkään vastaavaan sisällöntuottajaan suomen kielellä. Itse kulutan paljon englanninkielistä sisältöä, mutta tiesin, että kotimaiselle sisällölle on varmasti kysyntää, joten aloitin sen sitten itse.
ADHD arkea – multipaskaamista ja palautumisen keinoja
Karita on kertonut avoimesti omasta ADHD-diagnoosistaan useissa lehtihaastatteluissa ja televisiodokumenteissa. AuHipun ensimmäisessä kirjaesittelyssä on kirja “Kuhiseva mieli.”
Mitkä ADHD:n ehkä vähemmän tunnetut piirteet tunnistat omassa arjessasi vahvimmin?
“Keskittyminen ja toiminnanohjaus: uupuminen, useiden mielenkiintoisten asioiden tekeminen yhtäaikaa”
- Ehdottomasti tämä. Olen ns. “multipaskaamisen” mestari eli kun tekee samaan aikaan montaa asiaa, muttei yhdestäkään tule valmista tai tekee kaikki vähän sinne päin. Tämä on tosi uuvuttavaa loppupeleissä ja vie kyllä mehut joskus nopeastikin.
“Impulsiivisuus ja spontaanius: harkitsemattomat asiat hetken mielijohteesta”
- Toiseksi valitsisin “Impulsiivisuus ja spontaanius: harkitsemattomat asiat hetken mielijohteesta” – Olen ollut impulssieni vietävissä koko elämäni, ja vaikka nykyään, kun ymmärrän mistä ne johtuvat, osaankin vältellä niitä isompia elämän päätöksiä, joita impulsiivisesti haluaisin tehdä, niin arjen pieniä asioita tulee silti tehtyä paljonkin sen enempiä miettimättä. Tästä syystä olen super huono käyttämään rahaa.
Aistikuormitus vaikuttaa useilla myös siihen, ettei osallistuminen esimerkiksi koulunkäyntiin ja opiskeluun tai harrastuksiin onnistu aina omien toiveiden mukaisesti.
Oletko löytänyt joitakin arkea helpottavia keinoa omien ADHD-piirteiden tuomiin haasteisiin?
- Joitakin joo, mutta useimpia kikkakolmosia tulee käytettyä vain pienen hetken, sillä ne eivät usein toimi itselläni pidemmällä tähtäimellä. Olen oman ADHD:ni kanssa eniten sujut silloin, kun pidän isoista linjoista huolta: minulla on mahdollisimman itselleni sopiva työ, joka ei kuormita liikaa ja teen sitä tarpeeksi vähän, jotta levolle jää aikaa, vietän vapaa-aikaani paljon ihan vain olemalla kotona, välttelen turhaa stressiä ja yritän pitää päivärytmini suhteellisen samana viikon jokaisena päivänä ja huolehdin nukkumisestani.
Aistitoiminnot ja aistisäätely: yli- tai aliherkkyys aisteille, myös sisäiset aistit:
Usein nepsy-henkilöillä on neurotyypillisestä poikkeava aistisäätely. Aistit voivat olla joko yli- tai aliherkkiä tai samalla henkilöllä aistimuksista riippuen molempia.
Miten aistisäätely vaikuttaa sinun arjessasi?
- Mun on usein vaikea huomata omaa aistikuormitustani ajoissa, vaan havahdun siihen vasta, kun alan olla ärsyyntynyt kaikkeen, kiukutteleva ja jopa töykeä, lähinnä läheisimmille ihmisille. Aistikuormituksen purkaminen on itselleni pakollista, jotta jaksan arjessani. Tästä syystä esimerkiksi etätyö sopii minulle loistavasti.
Toiveena neurokirjon ihmisille sopivampi yhteiskunta ilman leimaantumisenpelkoa
TikTokissa ja muutenkin somessa on faktatiedon lisäksi myös paljon täysin virheellisiä käsityksiä ADHD:sta. Millaisiin erikoisiin kommentteihin olet itse törmännyt ADHD:hen liittyen:
Ehkä ärsyttävimmät kommentit ovat sellaiset stereotypioita ja vääriä käsityksiä ylläpitävät kommentit, kuten “ai sä et pysty keskittyyn mihinkään” tai “minunkin tutulla on adhd ja kun söi vaan kalaöljykapseleita niin se parani”. Ja oma “suosikkini”: “Kaikilla on nykyään joku adhd”. Olen sitä mieltä, että tällainen väite on vahingollista todella monelle. Tiedän ihmisiä, jotka eivät uskalla hakea enää apua oireisiinsa ja arkeensa, sillä he pelkäävät tulevansa leimatuksi “trendin” takia. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään sellaista ja jättää sen takia hakematta apua.
Kysyimme Karitalta kolme asiaa, jotka hän toivoisi toteutuvan, että nepsy-ihmisten arki olisi jollakin tavalla helpompaa.
Toivoisin, että yhteiskuntaamme alettaisiin pikkuhiljaa muuttaa sen perustuksia myöten sellaiseksi, että se sopisi myös neurokirjon ihmisille. Sellaisia aika perustavanlaatuisia asioita olisi resurssien ja tuen lisääminen terveydenhuoltoon, jotta diagnoosiprosessit olisivat tehokkaampia, hoitoon pääsy helpompaa ja nopeampaa ja itse hoito olisi laadukkaampaa. Toivoisin myös, että lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ihmisiä koulutettaisiin neurokirjon asioista enemmän. Ja viimeisenä, että työnantajat alkaisivat ymmärtää, etteivät heidän kaikki työntekijänsä todennäköisesti ole neurotyypillisiä, eikä näin ollen samat jutut toimi kaikilla.
Usein neurokirjolla olevat nuoret kokevat olevansa hyvin erilaisia ja saattaa olla vaikea löytää omanlaisia ihmisiä. Mistä ADHD-nuoret voisivat löytää toisensa?
- Sain oman adhd-diagnoosin vasta aikuisena, joten nuorena ja lapsena pyörin oikeastaan sellaisten ihmisten kanssa, joista sain “vauhtia”. Nämä olivat yleensä yhtä meneviä, äänekkäitä ja spontaaneja tyyppejä kuin itsekin olin. Nykyään, kun olen paljon rauhallisempi tyyppi ja nautin paljon omasta rauhasta ja viihdyn omissa oloissani, on elämääni tullut enää harvoin uusia ihmisiä. Omat ihmiseni, ovatkin yllättäen ne, jotka olen tuntenut nuoruudesta tai lapsuudesta saakka ja jotka ovat pysyneet mukana kaikki nämä vuodet, ja suurin osa heistä on myös adhd:ita.
Meitä on somessa hurja määrä erilaisia vaikuttajia, ja jokaiselle varmasti löytyy se, jonka sisältö puhuttelee itseä eniten. Nuorille erityisesti suosittelen adhd-liiton alla toimivaa ADHOODS Discord-kanavaa, joka on suunnattu 16-29 -vuotiaille adhd-piirteisille vertaistukea antamaan. Se on tosi aktiivinen ja olen itsekin ollut sen toiminnassa mukana verkkovertaisena.
Mitä terveisiä haluaisit kertoa lukijoille?
- Nyt vietetään ADHD-viikkoa ja ADHD-tietoisuuden kuukautta, ja sen vuoksi haluaisin muistuttaa kaikkia adhd:n kanssa kamppailevia, että adhd ei tee kenestäkään yhtään huonompaa ihmistä. Vaikka adhd on useimmilla meillä se syy, miksi elämä saattaa poiketa niiltä perinteisiltä poluilta ja olla kovin sotkuista, niin olemme ihmisinä silti ihan yhtä hyviä ja arvokkaita kuin ne, joilla adhd:ta ei ole.
Karitan löytää TikTokista ja Instagramista käyttäjänimellä adhdkarita.
Lisäksi esimerkiksi näistä ohjelmista ja haastatteluista voit käydä lukemassa Karitan ajatuksia ja kokemuksia vielä lisää.
Ylen artikkelit https://yle.fi/a/3-12178552 ja https://yle.fi/aihe/a/20-10005500
Tutka.pro:n artikkeli https://tutka.pro/hyvinvointi/karita-viitasen-opiskelu-sujuu-vaikka-adhd-koettaa-puuttua-peliin/
YLE Areenassa dokumentti “Aikuisen ADHD – yllätys ja helpotus” https://areena.yle.fi/1-63574746 )





Maria Kuoksa