Palomäki: “Kuhiseva mieli – nainen ja ADHD”
Kirjan nimi “Kuhiseva mieli” kuvaa erittäin hyvin ADHD-mielen jokapäiväisen arkipäivän olotilaa. Ei mieli tosin juhlapäivinäkään ole sen kuhinattomampi, päinvastoin! Meidän ADHD-ihmisten ajatuksissa soi musiikki, pyörii mainos jinglet, eiliset tai kolmen vuoden takaiset keskustelut ja tulevien päivien tapahtumat sekä erilaisista aistihavainnoista mieleen poukkoilevat lapsuuden muistot.
Koko ajan. Tauotta.
Merkittävin ja pysähdyttävin tunne ensimmäisen ADHD-lääkkeen ottamisen jälkeen oli täysi hiljaisuus. Istuin sohvalla ja yhtä´äkkiä huoneessa oli hiljaista. Tunne oli niin erikoinen, että etsin ensin syytä outoon hiljaisuuteen itseni ulkopuolelta: Oliko vesipattereiden kierto loppunut tai sähköt menneet poikki. Kesti jonkin aikaa ennen kuin tajusin, että pääni sisällä on hiljaista. Ei kuulunut mitään eikä mieleen putkahdellut ideoita, ajatuksia tai havaintoja. En ollut kokenut tällaista koskaan. Kuhina oli tauonnut. Tällaistako neurotyypillisillä on koko ajan?
Karita Palomäki. 2024. Kuhiseva mieli – nainen ja ADHD.
ADHD/autismi naisilla
Kirjan alaotsikko sai minua siirtämään kirjaan tutustumista liian pitkään. Olen viime vuosien ajan yrittänyt löytää tutkimuksia ja kirjoja tukemaan tai kumoamaan väitteet siitä, että cis miehillä ja naisilla tai muun sukupuolisilla olisi fyysisesti erilaiset aivot.
Olen osallistunut useisiin koulutuksiin, joissa käsitellään tyttöjen ADHD:tä tai naisten autismia. Kaikissa on todettu, ettei ADHD:n tunnistamisen vaikeus tai piirteiden ilmenemisen erilaisuus johdu erilaisesta fyysisestä aivorakenteesta vaan meidän cis tyttöjen ja naisten erilaisesta kasvatuksesta ja ympäristömme erilaisesta suhtautumisesta ADHD-/ autismipiirteisiin. Tyttöjä on poikia vahvemmin ohjattu hillittyyn, kilttiin ja hyvän käyttäytymisen malliin. Meidän on pitänyt paljon pienemmästä ihmisestä lähtien oppia piilottamaan omia piirteitämme ja myös tarpeitamme. Uskon, että tästä syystä myös ADHD näyttäytyy meissä myöhemmin tai saa aikaan mielenterveyden haasteita, joita sitten hoidetaan tunnistamatta pohjalla olevaa erilaista hermostollista kehitystä.
Merkittävä syy on tietysti myös se, että ADHD:tä, autismia ja aikaisemmin aspergerin oireyhtymää on tutkittu ja tunnistettu vain cis pojilla. Tätä kautta myös kriteeristö diagnooseille edelleen jättää tunnistamatta tyttöjen nepsy-piirteet.
ADHD/autismi naisilla
Kirjan alaotsikko sai minua siirtämään kirjaan tutustumista liian pitkään. Olen viime vuosien ajan yrittänyt löytää tutkimuksia ja kirjoja tukemaan tai kumoamaan väitteet siitä, että cis miehillä ja naisilla tai muun sukupuolisilla olisi fyysisesti erilaiset aivot.
Olen osallistunut useisiin koulutuksiin, joissa käsitellään tyttöjen ADHD:tä tai naisten autismia. Kaikissa on todettu, ettei ADHD:n tunnistamisen vaikeus tai piirteiden ilmenemisen erilaisuus johdu erilaisesta fyysisestä aivorakenteesta vaan meidän cis tyttöjen ja naisten erilaisesta kasvatuksesta ja ympäristömme erilaisesta suhtautumisesta ADHD-/ autismipiirteisiin. Tyttöjä on poikia vahvemmin ohjattu hillittyyn, kilttiin ja hyvän käyttäytymisen malliin. Meidän on pitänyt paljon pienemmästä ihmisestä lähtien oppia piilottamaan omia piirteitämme ja myös tarpeitamme. Uskon, että tästä syystä myös ADHD näyttäytyy meissä myöhemmin tai saa aikaan mielenterveyden haasteita, joita sitten hoidetaan tunnistamatta pohjalla olevaa erilaista hermostollista kehitystä.
Merkittävä syy on tietysti myös se, että ADHD:tä, autismia ja aikaisemmin aspergerin oireyhtymää on tutkittu ja tunnistettu vain cis pojilla. Tätä kautta myös kriteeristö diagnooseille edelleen jättää tunnistamatta tyttöjen nepsy-piirteet.
Karita Palomäki tuo kirjassaan esille myös muita syitä siihen, miksi tyttöjen ja naisten ADHD-piirteitä on ollut vaikea tunnistaa. Se, ettei piirteitä ole tunnistettu lapsuudessa voi Palomäen mukaan olla jo itsessään trauma. Pojilta tunnistetaan piirteet 16 kertaa useammin kuin tytöiltä ja jo useita vuosia aikaisemmin. Tähän vaikuttavat Palomäen mukaan mm:
- Terveydenhuollon ja kasvatusalan ammattilaisten käsitys siitä, että ADHD on tyypillisempi pojilla
- Tyttöjen pyrkimys kätkeä piirteet hyvän koulumenestymisen taakse
- Tarkkaamattomuus ja sisäinen levottomuus ei häiritse ryhmässä niin paljon kuin ylivilkkaus ja impulsiivisuus
- Puheliaisuuden näkeminen positiivisena piirteenä
- Tytöt ovat oppineet piilottamaan piirteet varhaiskasvatuksessa ja koulussa tai harrastuksissa, piirteet näkyvät vain kotiympäristössä
- Ulkoiset vaatimukset, jotka ovat opettaneet joustamaan ja muuntamaan/ mukauttamaan itseä muille sopivaksi
- Väärin tulkitut piirteet: stressiherkkyys tulkittu ahdistukseksi tai masennukseksi ja ylivilkkaus tai impulsiivisuus sekä hankalaksi käytökseksi
Itselleni kirjan parasta antia oli Karita Palomäen hyvin avoin ja konkreettinen oman ADHD-tarinan lukeminen. Hän on vahva psykofyysisen fysioterapian ammattilainen, tuntee hermoston toiminnan ja siihen vaikuttavat tekijät. Ensimmäistä kertaa sain oivalluksia refleksijäänteiden vaikutuksesta hermostolliseen kuormittumiseen. Tätä kautta olen nyt innostunut perhetymään tarkemmin sensomotoriikkaan. Vagus-hermon rooliin hermostollisessa kuormituksessa ja palautumisessa olenkin jo perehtynyt sekä logopedian opintojen että autismiin liittyen.
Palomäki esittelee peruspiirteitä laajemmin ADHD:n piirteiden moninaisuutta ja ilmenemistä arjessa. ADHD ei ole pelkästään diagnoosin mukaisia impulssiherkkyyttä, toiminnanohjauksen tai tarkaavuuden haasteita. ADHD vaikuttaa todella monella tavalla jokapäiväiseen arkeen. Näiden itselle liian tuttujen asioiden lukeminen ammattilaisen kirjoittamana sai minut itkemään. Samalla lukeminen kevensi oloani. Kirja vähensi itseni syyllistämistä ja toi vähän helpotusta jatkuvaan pinnistelyyn ja yliyrittämiseen. En ole neurotyypillinen enkä pysty kaikelta osalta läheskään samaan kuin muut. Eikä minun tarvitsekaan.
Kirjassa esitetyt harjoitukset kuormituksen vähentämisestä ja vireystilan säätelystä ovat hyvin konkreettisia ja selkeitä. Nyt olen itse ottanut ylivireystilanteissa ja paniikkikohtauksissa käyttöön perhostaputtelun. Väline, joka minulla on aina mukana ja auttaa hämmästyttävän nopeasti tasaamaan sydämensykettä ja hengitystä.
Olen monesta syystä hyvin onnellinen tästä kirjasta ja voin lämpimästi suositella sitä ihan kaikille. Erityisesti toivon, että me lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskentelevät ammattilaiset lukisimme tämän kirjan. Uudestaan ja uudestaan.
Innostunein terveisin, Maria!
Hän on myös tietokirjailija ja ollut mukana monissa kirjaprojekteissa mm.
Auvinen, E. & Sarvela, K. Toim. 2020. Yhteinen kieli. Traumatietoutta ihmisen kohtaamiseen. Basam Books.
Palomäki, K. & Siira, J. 2022. Kehon viisaat viestit. Kuuntele, tiedosta ja voi paremmin. uud. painos. Kirjapaja.
Omat julkaisut:
- Palomäki, K. 2018. Elämää voi aina parantaa. Otava/ Hidasta elämää
- Palomäki, K. 2024. Kuhiseva mieli – nainen ja ADHD. WSOY/ Bazar kustannus.
- Terveys ja tunteet -asiantuntija-artikkelit Hidasta elämää -sivustolla (vuodesta 2013 alkaen)
Tekemämme somevaikuttaja esittelyn löydät täältä.
