Tilannekohtainen, valikoiva vai reaktiivinen puhumattomuus?
Olin ollut koko päivän töissä. Oli jo ilta ja olin matkalla kotiin. Väsytti niin paljon, että päätin pysähtyä vielä iltapalalle ja kahville. Päivä oli ollut mukava ja touhukas, satoja kilometrejä ajamista ja kymmeniä kohtaamisia ja tärkeitä palavereita. Huoltoaseman pihassa jalat tuntuivat raskailta ja tasapaino vähän heitteli. Kahvia ostaessa huomasin, että kauramaito oli loppunut. Yritin kertoa tästä myyjälle, mutta en pystynytkään puhumaan mitään. Yritin uudestaan, mutta en saanut muodostettua ääntä. Hämmennykseni näkyi myyjälle, joka kohteliaasti kysyi jotain. Yritin vielä kerran. Ei puhetta. Onneksi nyökkäys, osoitus ja maksukortti riittivät tällä kertaa.
Esimerkkini on hyvin neutraalista tilanteesta eikä tämä tapahtunut minulle ensimmäistä kertaa. Tiedän myös hermostotasolla, että puhumattomuuteni johtui kuormittumisesta. Silti tilanne tuntui hämmentävältä, nololta ja vaikealta. Keskustelut adhd ja autisti nuorten kanssa sekä AuHipun tet-harjoittelijan tekemän kyselyn tulosten mukaan monet neurokirjon henkilöt ovat kokeneet samaa. Joissakin tilanteissa ei vain pysty puhumaan tai voi vastata korkeintaan muutamalla sanalla, vaikka mielessä olisi paljon sanottavaa. Nuorten mukaan vaikeimpia tilanteita ovat omaa kuntoutusta tai koulunkäyntiä koskevat palaverit, joissa olisi tärkeä kertoa omia mielipiteitä.
Vaikka kokemukset olivat vastaajille tuttuja, niin lähes kaikki nuoret toivoivat lisää tietoa mistä puhumattomuus johtuu.
“On vaikea puhua ennalta stressaavissa tilanteissa ja turvattomassa ympäristössä.”
“Olen hiljaa paniikissa.”
“Käytän käsiäni ja ilmeitäni kommunikointiin. Välillä panikoin, mutta koitan rauhoittua ennen kuin vastaan, ja jos on tuttu henkilö, en välttämättä vain vastaa.”
“On helppoa puhua asioista, jotka kiinnostaa minua ja puhun niiden kanssa, jotka
tietää minut hyvin. Melkein kaikissa muissa tilanteissa on vaikeaa.”
“Melkein kaikissa tilanteissa.”
Andy Smith
Syksyllä pidetyssä Selective Mutism H.E.L.P. 2024 Summit tilaisuudessa oli mukana puhumassa englantilainen Andy Smith. Smith on perustanut Spectrum Gaming -yhteisön, joka tukee 1700 autistista nuorta eri puolilla Iso-Britanniaa. Yhteisön toiminta on rakennettu tukemaan ja vahvistamaan nuoria, joilla on selektiivinen mutismi. Yksi hänen erityisistä kiinnostuksen kohteistaan on valikoiva mutismi ja valikoivan mutismin ja autismin väliset yhteydet.
Andy Smithin ja puheterapeutti Maggie Johnsonin (2025) juuri julkaistun artikkelin mukaan tilannekohtainen puhumattomuus (situational mutism) jakautuu kahteen erilaiseen puheen tuottamisen vaikeuteen: valikoivaan puhumattomuuteen (selective mutism) ja reaktiiviseen puhumattomuuteen (reactive mutism). Vaikka osalla autisteja (n 30 %) on myös selektiivinen puhumattomuus, niin vielä suuremmalla osalla autisteja on kokemus reaktiivisesta puhumattomuudesta. Smithin ja Johnsonin mukaan on todella tärkeää erottaa nämä toisiaan paljon muistuttavat puhumattomuuden “muodot” toisistaan, koska niiden hoito ja kuntoutus on lähes toistensa vastakohtia.
Väärin tulkittuna autistiseen kuormittumiseen liittyvää reaktiivista puhumattomuutta pyritään hoitamaan oireita pahentavalla ja autistin toimintakykyä heikentävällä tavalla. Autisteille tyypillisempi reaktiivinen puhumattomuus liittyy hermoston kuormittumiseen ja erityisesti autonomisen hermoston sympaattisen puolen aktivoitumiseen. Aivohermo kympin (vagus-hermon) ventraalinen haara hermottaa pienen pieniä äänihuulten lihaksia, joiden lamaantuminen stressitilanteessa ehkäisee puhekyvyn. Tämä on siis täysin tahdosta riippumaton autonomisen hermoston reaktio hermoston turvattomaksi tulkitsemaan tilanteeseen.
“If someone experiences mutism as a reaction to stressors or the environment, treating this as a phobia or irrational anxiety by using graded exposure (small steps) is likely to create extra stress for the person who is experiencing it.
Placing the onus on the individual, rather than modifying their environment, can lead to feelings of inadequacy, frustration, anger or failure. This has been linked to masking in the autistic population, which can be detrimental to their wellbeing and leads to life changing experiences such as autistic burnout . Recognising the role of external factors is vital when it comes to supporting people who experience this type of mutism.”
Selektiivinen mutismi on ahdistushäiriöihin kuuluva diagnoosi ja hoito keinot siihen ovat pääasiassa asteittainen ja turvallisuuden tunteen vahvistamiseen liittyvä altistaminen ja ahdistusta aiheuttaviin tilanteisiin siedättyminen kuten erilaisissa fobioissa. Reaktiivinen mutismi on tilanne, jossa henkilö ei kykene puhumaan tilanteeseen tai tapahtumaan liittyvään stressin tai ylikuormituksen vuoksi. Kuormitusta voi aiheuttaa aikaisempi kokemus ja muisto vastaavasta tilanteesta, tilanteeseen liittyvä aistikuormitus, tilanteen ja siihen liittyvän tiedon yllätyksellisyys tai epäselvyys. Reaktiivinen puhumattomuus on merkki ahdistuksesta ei ahdistuneisuushäiriöstä.
Lämmin suositus selkeälle ja mielenkiintoiselle artikkelille selektiiviestä ja reaktiivisesta mutistmista. “Understanding selective mutism, autism and reactive mutism” -koulutus on myös yksi parhaista, joihin olen osallistunut. Tänne siis myös mukaan!
– Maria
Lähteet:
Smith, A. & Johnson, M. 2025. Selective Mutism vs. Reactive mutism. A Position Paper Advocating for Improved Terminology, Understanding and Support.
Täältä löytyy hyvä koulutus “Understanding selective mutism, autism and reactive mutism”
https://spectrum-gaming.teachable.com/p/understanding-selective-mutism-autism-and-reactive-mutism
Selective Mutism H.E.L.P. 2024 Online Summit
https://www.selectivemutismhelp.com/store/p49/2024_Online_Summit_Lifetime_Access.html